Jospa sitä (taas!) päivittelisi hieman kuulumisia. Alkaa olemaan kyllä vähän liian tiuha tahti...

Prolla ja Lieskalla lonkat B/B ja kyynärät 0/0, Urholla puolestaan A/A ja kyynärät 0/0. Selkälausuntoja saanemme odotella tovin. Hoinan tulokset eivät ole vielä tulleet, sillä Bea ei ole kennelliiton jäsen ja täten ei ole myöskään Omakoirassa, josta saisi nuo tulokset nopeammin. Mutta eiköhän me malteta odotella vielä hetki.

Ja kun Hoinasta oli puhe, niin saan onnitella Beaa ja Hoinaa tokouran avauksesta! Parivaljakko on käynyt jo kaksissa kisoissa, joista 1- ja 2-tulos! Ja ensimmäisen kisan 2-tuloskin oli pistein 159,5 eli tiukille meni, ettei ykkönen napsahtanut jo ekoista kisoista! Hurjan paljon onnea päteville. Unohdin myös mainita aiemmin, että Hoinahan käväisi tuossa aiemmin missikisoissakin (eli näyttelyssä) ja tuloksena peräti EH.

Ja koska kasvatan selkeästikkin näyttelypuudeleita, niin Lieska ja Heinikin kävivät misseilemässä Jyväskylässä H:n arvoisesti. Tuomari oli ollut kuulemma aika tiukkis, joten H on loistava saavutus pienelle miehelle! Etenkin kun Lieska oli kuulemma käyttäytynyt oikein mallikkaasti kehässä. Kotona ei sitten herra ollutkaan yhtä mallikas ollut edellisenä iltana kun tikkasi Leevi-parkaa silmän alle (tosin ei tainnut se parkakaan ihan viaton olla). Leeville pikaista paranemista.

Priiman kanssa pyörähdettiin tänään taas agikisoissa, eikä kunniaa tai menestystä tippunut. Tosin fiilis oli ratojen jälkeen erinomainen ja meidän personal trainer Päivikään ei pahasti minua läksyttänyt. Mitä nyt siitä hätäisestä ohjaamisesta, minkä ansiosta meidän 10 tuli toiselta radalta. Toiselta radalta sitten HYL, mutta hyvä rata sekin oli. Samaisissa kisoissa Kaisa ja Tip nousivat kakkosiin! Hurjasti vaan onnea!

Tuittu matkusti Varkauteen jouluun saakka äidilleni hoitoon. Käytiin heittämässä Tui Mäntsälään (treffattiin siellä mummoni luona äitini) ja näin pieni koira pääsi lomamatkalleen. Mehän lähdetään parin viikon päästä mökkireissulle perheen kesken, joten helpompi meille, jos kaikki piskit eivät ole mukana. Pro menee mahdollisesti vierailulle velipoika Urhon luokse, mutta se katsellaan sitten lähempänä. Mutta kyllähän kolme koiraa nyt neljää helpompi on.

Ja kyllä mää ne pentusuunnitelmat ihan piakkoin saan sivuille. On vaan tuota kiirusta piisannut niin paljon, ettei olla Teron kanssa samoihin aikoihin koneen ääreen ehditty. Näillä näkymin Priima sitten astutettaisiin seuraavasta juoksusta, jos astutus ei nyt osu ihan jouluun, sillä silloin olemme Varkaudessa koko köörin kanssa pitkästä aikaa. Minun puolestani saa pihdata juoksujaan vaikka helmikuulle saakka, niin ehdittäisiin vielä aksassa vähän kisailemaan.